Bangkokissa asuu karkean arvion mukaan noin 9,3 miljoonaa ihmistä. Väkiluvun uskotaan kolminkertaistuneen edeltävien 15 vuoden aikana ja vaikka täällä rakennetaan ahkerasti, ei esimerkiksi teissä tai joukkoliikenteessä näy tapahtuneen suuria muutoksia ensimmäiseen, melkein 10 vuoden takaiseen visiittiini verrattuna. Erilaisten arvioiden mukaan Thaimaassa asuvista henkilöistä noin 10 prosenttia oleskelee täällä ilman työ- ja oleskelulupaa, joten asukasmäärä voi olla myös huomattavasti mainittua suurempi. Vakituisten asukkaiden lisäksi monet Bangkokin ulkopuolella asuvat käyvät täällä päivittäin töissä. Päivittäiskävijät huomioitaessa ollaan jo n.15 miljoonassa päivittäisessä oleskelijassa. (http://www.un.or.th/services/population/ ja http://worldpopulationreview.com/world-cities/bangkok-population/)
Edellämainitusta lienee jo mahdollista päätellä, että liikkuminen Bangkokissa paikasta toiseen ei aina ole ihan helppoa ja vaivatonta tai nopeaa. Vaikka kaikki liikennevälineet on listattu yhdelle, varsin hyödyllisellekin nettisivulle (http://www.transitbangkok.com), on vaihtoehtoja kellonajasta ja viikonpäivästä riippuen niin runsaasti, että aina täytyy erikseen tarkastaa yhteydet kyseiselle hetkelle. Nopeita ratkaisuja ei juuri ole, mikäli ei satu asumaan metron tai skytrainin välittömässä läheisyydessä. Bussilla 10 kilometrin taittamiseen kuluu helposti toista tuntia, monesti jopa ylikin. Nykyinen asuinalueeni, josta on noin 15 minuutin kävelymatka yliopistolle, on sijainniltaan hyvä. Kunnes kello tulee illalla seitsemän, ja veneet lakkaavat kulkemasta. Sen jälkeen täältä on oikeastaan turha haaveilla lähtevänsä minnekään, ainakaan kohtuulliseen hintaan.
Liikenneruuhkat ovat lisääntyneet nyt kuluneen viikon aikana ja tulevat luultavimmin pahenemaan, mitä lähempänä 26.10 järjestettäviä valtiollisia hautajaisia ollaan. Asuntoni sijainti on tällä hetkellä sellainen, että kaupungista poistuakseen on kuljettava n. 1,5 kilometrin päässä sijaitsevan poliittisen keskuksen läpi ja skytrain tai metro eivät tänne asti kulje; bussi tai vain iltaseitsemään kulkeva vene ovat ainoat vaihtoehdot. Koska tilanne on täällä tällä hetkellä hieman epävakaa ja kukaan ei osaa sanoa, mitä lähiviikkoina tulee tapahtumaan, on oloni mukavampi, mikäli tiedän että pääsen kaupungista halutessani poistumaan suhteellisen helposti. Olen kaksi kertaa aiemmilla matkoillani joutunut äkillisesti lähtemään Bangkokista tilanteen eskaloiduttua, ja molemmilla kerroilla sattunut yöpymään sellaisessa paikassa, että ainoa vaihtoehto kaupungista lähtemiselle on ollut matkata moottoripyörällä rinkka selässä ja tavarat käsissä mellakoivien väkijoukkojen läpi juna-asemalle. Adrenaliinia ei ainakaan jäänyt silloin kokemuksista puuttumaan.
Aloinkin jokin aika sitten pohtia muuttamisen mahdollisuutta; pääasiassa siksi, että nykyisessä asunnossani on erityisesti yöaikaan melua, mikä monina öinä vaikeuttaa nukkumista. Olisi myös mukavaa päästä helpommin ja nopeammin liikkumaan eri puolille kaupunkia sekä myös kaupungin ulkopuolelle. Kävin katsomassa muutamia asuntoja keskeisemmältä sijainnilta joutuen toteamaan, että monet niistä ovat joko minun opiskelijabudjettiini sopimattomia, jo vuokrattuja tai sitten asuntoja, joita ei ole mahdollista vuokrata alle vuodeksi. Pari indonesialaista opiskelukaveriani vinkkasi minulle pelkästään naisille suunnatusta kerrostalosta, joka sijaitsee lähellä Hua Lamphong- rautatieasemaa, metropysäkkiä, skytrainia sekä myös venereittiä. Kerrostalolla on sopimus viereisen hotellin kanssa, että talon asukkaat saavat käyttää hotellin yleisiä tiloja, joihin kuuluu mm. kunnollinen uima-allas, kuntosali, muutama erillinen kattotasanne, olohuone, pari ruokailutilaa sekä täysin varusteltu keittiö. Eli paljon sellaista luksusta, mitä nykyisen asuntoni lähistöltä ei löydy, edes maksua vastaan. Myös vuokra on mielestäni kohtuullinen, n. 165 euroa kuukaudessa sisältäen huonekalut, petivaatteet sekä siivousvälineet. Vesi ja sähkö maksetaan erikseen kulutuksen mukaan, kuten nykyisessäkin asunnossani.
Yleensä kyseinen kerrostalo on pitkälle tulevaisuuteen varattu, mutta tällä hetkellä heillä sattui olemaan vapaata, koska eräs asukas oli sattunut nukahtamaan valmistaessaan ruokaa huoneessaan, mistä oli seurannut suurehko tulipalo. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut, mutta huone tuhoutui asumiskelvottomaksi. Luultavimmin kulttuuriin liittyvistä uskomuksista johtuen useampi ihminen muutti välittömästi palon jälkeen talosta toisaalle. Uudet vuokralaiset olivat kuitenkin löytyneet nopeasti kaikkiin muihin huoneisiin paitsi siihen, jossa tulipalo tapahtui.
Täälläpäin taikauskoisuus on aika yleistä. Vaikka minä itse näen asian siten, että sain todella nopeasti asunnon hyvältä sijainnilta ja pääsen muuttamaan jo kuun vaihteessa edulliseen ja vastaremontoituun kotiin, ovat jotkut täkäläisistä kavereistani kauhistelleet ratkaisuani. Kummitus- ja henkiteema onkin yllättävän vahvasti läsnä myös jokapäiväisessä elämässä erilaisten uskomusten ja tulkintojen kautta. Toisena esimerkkinä mainittakoon tapaus, jossa eilen kesken luennon luentosalin ovelle koputettiin. Erään opiskelijan mennessä katsomaan oven takana ei ollut ketään. Hetken kuluttua pihalta alkoi kuulua perinteistä thaimaalaista musiikkia. Itse en osannut kumpaakaan asiaa pitää mitenkään kummallisena tai merkityksellisenä, mutta muut luentosalissa reagoivat – luennoitsijaa myöten. Hermostuneiden opiskelijoiden rauhoittelun sijaan professori kertoi, että 3.10.1976 opiskelijaprotestit silloista armeijahallitusta vastaan olivat päättyneet armeijan rynnäkköön ja opiskelijoiden joukkomurhaan kyseisessä rakennuksessa ja että rakennuksessa tuolloin murhatut opiskelijat ne nyt siellä kummittelevat. En tiedä, missä tarkoituksessa professori edellämainitun kertoi; itse tulkitsin tämän osoituksena professorin mustasta huumorintajusta, mutta esimerkiksi vieressäni istunut tyttö siirsi tämän jälkeen tuolinsa kiinni minun tuoliini ja kyyhötti pelokkaan oloisena ja ympärilleen pälyilevänä kyljessäni kiinni luennon loppuun asti.
Itse en ole peloissani tai huolissani tulevasta, jo tänne hakiessani tiesin, että ajankohta tulee olemaan poikkeuksellinen ja samalla luultavasti merkittävä Thaimaan tulevaisuuden suunnan kannalta. Ennemmin näen etuoikeutena, että minulla on mahdollisuus seurata tapahtumia näin aitiopaikalta. Ulkomaalaisuudestani ei ulkonäön puolesta voi erehtyä, jolloin minulta ei kunnioittavan käytöksen ja pukeutumisen ohella odoteta tilanteessa juuri muuta. En voi kieltää, etteikö viimeisen viikon aikana huomattavasti lisääntynyt armeijan läsnäolo yliopistolla saisi oloani hieman varautuneeksi, mutta tämä liittyy suurelta osin myös väenpaljouteen ja tungokseen, jota on tällä hetkellä aikalailla kaikkialla, ja joka tuntuu henkilökohtaiseen tilaan tottuneena suomalaisena aina välillä häiritsevän. Onneksi löysin todella hiljaisen uimahallin läheltä tulevaa asuntoani, jonne pääsen aina välillä veden alle pakoon meteliä ja nollaantumaan.
Kommentit
Lähetä kommentti